Ihmisen arvo
Elämme maailmassa, jossa luotamme erilaisiin mittoihin ja laskelmiin. On kyse sitten ajan tai matkan mittaamisesta, urheilusuorituksesta, koulumenestyksestä tai rahasta, turvaudumme laskelmiin. Ilman yhteisiä mittoja ja laskuja elämä olisi kaoottista, epävarmaa ja epäreilumpaa.
Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata plussina tai miinuksina, tuloina tai kuluina. Miten mittaamme ihmisen arvon? Tämä kysymys oli hyvin kuvattu todellisuuteen perustuvassa elokuvassa ”Worth” joka kertoo 9/11 terrori-iskujen uhreista. Eräs menestynyt lakimies sai tuolloin tehtäväkseen laskea jokaisen kuolleen ihmisen arvon rahassa. Enempää en halua elokuvan juonesta kuitenkaan sanoa, mikäli joku aikoo sen katsoa.
Marraskuussa vietämme Pyhäinpäivää. Jokainen joka on läheisensä menettänyt tietää mitä on suru, ikävä ja kaipaus. Kukaan toinen ei voi ottaa sitä paikkaa, mikä sinun läheiselläsi on ollut. Sanat tai sylit lohduttavat, mutta niillä on rajansa. On mahdotonta mitata rakkaan ihmisen arvoa millään. Hänen poissaolonsa on korvaamatonta.
Kuolema on vääjäämätöntä. Se voi laittaa omat elämän arvot uuteen puntariin. Kuinka arvostan ihmistä, joka on nyt lähelläni? Kuinka arvotan ihmistä, jota en edes tunne? Onhan hänkin toiselle ihmiselle korvaamaton. Voi olla että kylmässa ja kalkuloivassa maailmassa kuolema opettaa meille oman ja toisen elämän arvostusta. Kaikkea ei voi pisteyttää tai laskea rahassa. Hyvä niin.
Jos läheinen ihminen on sinulle rakas, niin paljon enemmän hän on sitä Jumalalle, ihmisen luojalle ja lunastajalle. Jumalalle jokainen ihminen on niin arvokas, että hän antoi ainoan poikansa kuolla ihmisen syntien puolesta, jotta saisimme elää ikuisesti taivaassa. Tätä Jumalan lahjaa ei voi mitata kullassa ja hopeassa, mutta sen voi ottaa vastaan yksin armosta ja uskosta Jeesukseen Kristukseen. Siunauksin, Timo-pastori