Toisenlaista iloa – A different kind of Joy
Tänä päivänä puhutaan paljon onnellisuudesta. Onneksi aihetta on myös tutkittu paljon, ja siksi tiedetään, miten omaan onnellisuuteen voi vaikuttaa. Positiiviset tunteet, hyvät ihmissuhteet, aikaansaaminen ja esimerkiksi vapaaehtoistyö muun muassa näyttävät lisäävän onnellisuutta.
Raamatussakin puhutaan onnellisuudesta: ”onneni on olla lähellä Jumalaa” (Ps. 73:28), mutta mielenkiintoista on, että onnellisuuden vastakohta, onnettomuus sanan eri muodoissa, esiintyy monta kertaa useammin Raamatussa. Ehkä yksi syy tähän on juuri se, että niin onnellisuus kuin onnettomuuskin ovat usein seurausta jostain. Ne ovat ikään kuin ihmisestä tai olosuhteista riippuvaisia.
Onnen sijasta Raamatussa puhutaan paljon ilosta (473 kertaa). Ilokin voi olla seurausta jostain, esimerkiksi hyvästä ruoasta, lapsen syntymästä tai naimisiin menosta. Ilo on myös tunne. Raamatussa näitä ilon aiheita ja ilon tunteita kuvataan todella paljon, mutta ennen kaikkea puhutaan ilon lähteestä, Jumalasta. “Hän on meidän sydämemme ilo” (Ps. 33:21) “Jumala, minun iloni!” (Ps. 43:4).
Ilo Raamatussa ei ole olosuhteisiin, tunteisiin tai syyhyn ja seurauksiin sidottu, vaan ilon lähde on ikuisessa Jumalassa, ja ilo on seurausta yhteydestä Jumalaan. Jeesus, Vapahtaja, on Jumalan ilosanoma kaikille ihmisille. “Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.” (Luuk. 2:10).
Entä mitä tehdä, jos tuntuu, että iloa puuttuu elämästä? Se on varmasti useimmille meistä tuttua. Raamatussa kehoitetaan iloitsemaan, vaikka ei aina siltä edes tuntuisi. “Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!” (Fil. 4:4). On toki hyvä muistaa, että esimerkiksi surulla on oma aikansa ja tehtävänsä. Myötäelämiseen kehoitetaankin kaikkia kristittyjä: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” (Room. 12:15).
Jumalan sanasta löytyy lähde iloon, ja iloa voi myös rukoilla ja anoa: ”Minä ylennän sydämeni sinun puoleesi. Täytä palvelijasi ilolla!” (Ps. 86:4).
Iloa kesään toivottaen, Timo-pastori